Sitterin uudistus

Mieheni vanhemmat ovat hyviä säilyttämään hyödyllisiä tavaroita. Näinpä talostamme on aina löytynyt miehelläkin silloin yli 20 vuotta sitten käytössä ollut sitteri, joka oli suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta kaipasi ehkä vähän tuunausta. Tai ehkei sitteri niinkään, mutta minä kaipasin :) Niinpä tuhlasin taas kankaisiin ja ompelin sitterin vanhan päällisen päälle laitettavan helposti irrotettavan (ja näin ollen helposti pestävän) päällisen nepparikiinnityksillä.

Tässä sitteri ennen.

Ja tässä se on nyt! Eikö ole söpö?!

Kaavat tein vanhan päällisen pohjalta, joka siis edelleen on tukineen ja pehmikkeineen tuolla alla. Tekemiseen ei kyllä turhan kauaa mennyt ja oli oikeastaan aika hauskaa! Pääsin myös kokeilemaan Prymin neppareiden kiinnittämistä! Ne oli todella helppo kiinnittää Prymin Vario-pihdeillä, joilla saa kiinni myös sirkkarenkaat ja monet muut.

Jospa sitterille tuli näin käyttöaikaa vähän lisää! Kaavatkin ovat tallessa, joten uusia päällisiäkin pääsee tekemään tarvittaessa hyvinkin helposti.

Vauvanpesä - babynest

Vauvanpesät ovat tämän päivän vauvajuttu. Sellainen, joka on nyt in. Vaikka en suuria aaltoja yleensä seuraakaan, niin nyt piti hyvästä syystä päästä kokeilemaan itsekin vauvanpesän ompelua, siihen kun löytyy netistä vaikka kuinka monenlaista ja -näköistä ohjetta, eikä idea loppujen lopuksi ole kovin typerä; vauvathan nukkuvat mielellään "ahtaasti".

Kankaat löysin taas Kangas Sirusta Kuusamosta. Ohjeena käytin tätä. Ohjeesta poiketen leveyttä on pari senttiä enemmän ja täytteenä IKEAn jostain halvasta tyynystä vanut. Tuli oikein hyvä ja pehmoinen näinkin :) Naru löytyi omista askartelutarvikkeista.

Parin kuukaden päästä pääsen testaamaan tätä käytännössä! <3 Mieli tekisi tehdä pesään mätsäävä vauvanpeitto lopuista kankaanpalasista.

Ommeltu norsu

Googlettelin ommeltujen norsujen kaavoja yksi päivä ja löysin melkein heti ohjeen tähän norsuun. Se oli niin suloinen, että pitihän se päästä kokeilemaan! Kangasvalinta oli ehkä vähän typerä, mutta onnistui se näinkin.

Ohje oli hyvin selkeä, joten norsu valmistui hyvin nopsaan! Kankaana Vallilan punaisten Mandariini-verhojen palanen. Meidän talomme on suht matala, joten verhoja joutui lyhentämään melkoisesti, etteivät ne laahaisi lattiaa. Näin kangasta jäi pari reilua suikaletta, josta palaset sai helposti leikattua.

Tekisi melkein mieli tehdä näitä varastoon, että voisi aina viedä sukulaislapsille lahjaksi :) Täytteenä vanhan tyynyn palleroituneet vanut.

Kestokimppu ja -kukkaviehe

Päätimme miehen kanssa mennä naimisiin. Päätettiin vaan ja varattiin aika maistraattiin parin viikon päähän tästä päätöksestä. Sormuksien kanssa meinasi tulla kiire, kuten myös häämekon ja -kimpun ja kaiken muunkin. Emme kertoneet kellekään aikeistamme, vaan homma sujui hyvin salassa. 31.3.16 sitten sanoimme toisillemme tahdon Oulun maistraatissa.

Tein häämekkoni kiireessä itse. Kankaat löytyi onneksi Kuusamon Kangas Sirusta (loistava kangaskauppa!) ja kaavat vähän tuolta ja täältä. Loput sävelsin itse. Tietysti itse tehdyn mekon kanssa piti saada myös itse tehty kimppu ja tarvikkeet siihen ja miehen vieheeseen löysin omista varastoista ja Suomalaisesta kirjakaupasta. Ja ei kun kokeilemaan!

Ylimääräisistä tarvikkeista valmistui miehellekin viehe rinnukseen!

Tilaisuus oli hyvin yksinkertainen, todistajina toimi kaksi maistraatin työntekijää. Aprillipäivänä sitten paljastimme suvuillemme tekosemme :) Alemman kuvan taulun printti Design Sarandia.

Vielä kuva tältä päivältä, kun järvi on vihdoin sulamassa ja tuuli on kuljettanut jäälautat tähän lahteen :)

Kesämekko

Keväällä innostuin kulkemaan kangaskaupoissa ja haaveilin kesämekoista. Siis hurjasta määrästä erilaisia kepeitä hepeneitä. Löysin kirppikseltäkin tuunattavia mekkoja, mutta himo iski ja niinpä syntyi seuraavanlainen kokeilu..

Älkää välittäkö naamasta ja hassusta tukasta :) Mekkoon siis: se on yhdistelmä ihanasta Nanson tunikasta (yläosa) ja Anttilasta hommatusta mukavasta leveähelmaisesta mekosta. Sen kummempia kaavoja ei ollut ja koko tekel on hurautettu kokoon saumurilla, jota nyt tänä kesänä opettelin enemmänkin käyttämään :) Helpottaa vähän trikookankaiden ompelua! Kangas löytyi Eurokankaan palalaarista kuviotrikoiden joukosta.

Kaula-aukon kanssa tuli vastaan suurimmat ongelmat; en ole koskaan osannut niitä tehdä. Päädyin ottamaan taas mallia vanhoista ostetuista vaatteista. Leikkasin samasta mekon kankaasta kaarokkeet (?) ja silitin niihin tukikankaan. Ompelin oikeat puolet vastakkain palat kiinni mekkoon ja käänsin nurjalle puolelle. Näyttää ihan siistiltä näin korkeammassa ja leveämmässä pääntiessä. Alushameena toimii ostettu suuri toppi, jonka olen kaventanut joskus kevättalvella. Siitä piti tulla ihan mekko, mutta olen päätynyt käyttämään sitä kaikkien tänä kesänä pitämieni mekkojen alla :D Hyvin toimii eikä näy ainakaan läpi! (ja pidentää vähän helmaa, heh..)

Paljon oli suunnitelmia (ja kankaita hups!) muihinkin mekkoihin, mutta tähän taisi jäädä tämän kesän kokeilut..

Villakangastakin uusi elämä

"1. Tuo mukanasi ryhmätilanteeseen jokin itse suunnittelemasi ja toteuttamasi käsityötuote, joka on tehty tekstiilimateriaaleista."

Näin kuului ennakkotehtävän ohje. Pienen pohdinnan jälkeen suuntasin nokkani kohti Kuopion kirpputoreja, ostin villakangastakin hintaan 3,50€, kävin Napissa&Nauhassa ja ostin hihnan. Sisävuorikangas jo valmiiksi hommattua Tildaa ja lukkokehyskin jo varastoista. Edullista ja mielenkiintoista, materiaali oli ihana.

Napit ovat takin alkuperäiset, en niitä tohtinut ruveta vaihtamaan, kun sopivat kehykseen niin hyvin. Pyrin yksinkertaiseen ja monikäyttöiseen tuotteeseen, jossa yhdistyisi kierrätetty ja uusi materiaali. Pääsin tietysti vain virheiden kautta valmiiseen työhön, mutta ilmeisesti vieläkin näkyvät virheet eivät ketään haitanneet. Pääsi käyttöönkin asti!

Ennakkotehtävä teki tehtävänsä ja koulun ovi avautui. Sitten joskuspa minustakin tulee yliopisto-opiskelija, kunhan saan ensin toiset paperit käteen :)

//Ainiin! Kuvausjonossa odottaa piiitkä liuta käsitöitä ja muuta mukavaa, kunhan sitä listaa jaksaisin vain lyhentää!

Juoksuvyö? Vyölaukku? Juoksuvyölaukku?

Pääsette taas nauttimaan ihanista kännykkäkuvista! Laiska on se, joka ei jaksa kantaa parempaa kameraa lenkeillä matkassa :D

Inspiraatio siis kuitenkin iski, kun näin joskus tämän postauksen. Olin pitkään jo pohtinut, että miten kesällä kuljetan puhelinta matkassa, kun lenkkivaatteissa ei ole ainuttakaan taskua. Niinpä sitten kaivelin äidin varastoista vähän tarvikkeita ja ompelin itselleni omanlaisen spibeltini.

Koska olen tyttömäinen tyttö, niin pitihän siinä olla vähän väriä. Ensimmäinen kokeilu, joka oli täysin musta, meni vanhemmalle siskolle käyttöön. Sain tehdä sitten itselleni paremman ja hienomman ;) Vetoketjun pituus n. 15cm (joku äidin vanha vetoketju..).

Juoksuhousut eivät oikein nyt imartele muotojani, mutta kai tästä käsityksen saa. Vyön saa kiristettyä lantiolle (tai vyötärölle) niin tiukasti, ettei se ainakaan kävellessä liiku mihinkään. Juostessa sitä pitää kiristää vähän enemmän, että se pysyy paikoillaan. Lukon on äiti leikannut hihnoineen talteen vanhastan Dakine-merkkisestä repusta ja nauhat olivat juuri sopivan mittaiset, että ne menivät lantioni ympäri. Lukko ei aukea itsestään, eli aika turvallisin mielin tuon kanssa saa jolkotella.

Tästä vyöstä on kyllä otettu jo suuri hyöty irti, se on parhaimpia kavereitani aamulenkeilläni :) Eipä tarvitse kannella puhelinta kädessä ja kuulokkeiden kanssakin tämä on kätevä pussukka!

Robin the Hood

Koska ihminen ei ole koskaan liian vanha leikkimään, piti kaverini fantasia-aiheiset synttärit. Sinne piti tietysti pukeutua teeman mukaan (eikä fantasiaa määritelty mitenkään...), joten päädyin jonkun mutkan kautta Robin Hood -tyyppiseen asuun, tai ehkä paremminkin eränkävijään.

Luulin löytäväni äidin kangasvarastoista jotain käyttökelpoista, mutta en löytänytkään. Siispä suuntasin nokkani kohti Eurokangasta päivää ennen juhlia ja sain hyvin hyödynnetyksi -20% alennuksen, joka kaikista kankaista annettiin :) Mukaan tarttui metrin pätkä vihreää huppua varten ja ruskeaa puuvillakangasta säärystimiin ja käsisuojiin.

Hupun toteutin ilman minkäänlaisia kaavoja, vaikka vähän mallia otinkin hupun muotoon hupparista. Leikkasin huppuosan kaksinkertaisena ja kauluskappaleen kokopyöreänä loppukankaasta. Juuri riitti metrin pätkä siis loistavasti :) Säärystimiin otin kangasta vain 50cm ja leikkasin kaikki osat kaksinkertaisina, jotta "suojat" olisivat tukevammat.

Asu oli melkoinen menestys, sai ainakin paljon kehuja :D Mekko hupun alla on H&M:ltä viime kesänä ostettu joku lepare ja pitkähihaisen paidan sijaa toimittaa sukkahousut kuten myös ihan housujen osaa. Kyllä sitä kummasti saa hauskoja ideoita, kun vähän pohtii :) Aikaa ompeluun ei mennyt paljoakaan, kun mahdollisimman helpolla yritin itseni päästää (eli kaikkie reunat on melkeinpä huolittelematta ja ruskeat osat on vain siksakattu ympäri ja jätetty reunat taittamatta sen kummemmin!)

Lukkokehyspussukka

Kun tajusin, että minulla ei oikeastaan ole varaa hommata siskolle valmistujaislahjaksi mitään ihmeempää, muistin luvanneeni hänelle joskus lukkokehyspussin, kun sinne asti pääsisin, että sellaista jaksaisin yrittää tehdä. Lukkokehykset olivat marinoituneet jo jonkun aikaa jossain askartelukamppeiden joukossa, kunnes viimein fuusioituivat halvalla ostettujen Tilda-kankaiden kanssa :)

Siskolta vain tiedustelin, josko kirjavasta joukosta kankaita löytyisi se lemppari ja niinpä päädyin näihin.

Lukkokehyspussin ompelu oli äärettömän helppoa Pientä kivaa -blogista löytyneiden ohjeiden mukaan :) Onneksi kehykseni olivat vielä juurikin tuota samaa kokoa, kuin ohjeessa, joten tämän helpommaksi ei homma voisi mennäkään!

Siskokin oli tyytyväinen ja itse pääsin vihdoin kokeilemaan jotain kauan mietittyä. Varastossa on vielä parit pienet kehykset ja yhdet laukkuun. Kun vain parhaimmat kankaat löytäisi...

Nallen uusi mekko

Puolityhjä kämppä ja keittiön vapaa pöytä merkitsivät nyt sitä, että kaivoin ompelukoneen esille ja laitoin sen keittiöön. Tai itseasiassa syy oli kyllä verhoissa, jotka menin ostamaan Anttilan varastontyhjennyspäiviltä :D Pitihän ne ommellakin, eikä muuten ollut niin helppoa ja kivaa kuin olin aina kuvitellut. Mutta ikkunassa ne nyt on!

Mutta ompelin muutakin, nimittäin mekon IKEAsta ostamalleni (jee hyvää 20v. synttäriä mulle) nallelle (oon nyt siis tosi aikuinen:)! Leikkasin palaset jo kauan sitten, kun ompelin mummoni nukkea. Nyt ne sitten kokoontuivat mekoksi, joka sattui juuri sopimaan nallelle :)

Korttitaskuja

En oikein tiedä miksikä näitä lipareita pitäisi kutsua, joten olkoon nyt korttitaskuja kunnes toisin väitetään! :)

Siskolla on tällainen (ainakin hyvin samantyyppinen!) kaupasta ostettuna ja sitä joku päivä ihailin ja mietiskeltiin, että ei se kyllä kovin hankala ole tehdä. Niinpä kaivoin eri verhokankaita (ja muita puuvilloja) laatikoista tukikankaan ja valkoisen puuvillakankaan lisäksi. Leikkasin 11x25cm palaset kaikista kankaista, silitin tukikankaan kuviokankaaseen ja sitten nuppineulasin vielä valkoisen puuvillakankaan siihen kiinni :) Sitten vaan huristelin ompelukoneella sen minkä kerkesin!

 

Hyvin mahtuu kaikki kortit kahteen taskuun :)

Repsottavia kankaanreunoja ei näy, kun kaikki on taiteltu siististi kuvionkankaan ja valkoisen kankaan väliin :)

Pakko myöntää, että aika söpöjä näistä tuli! Ompeluinnostuksissani näitä tein siis yhteensä, oho, 7 kappaletta! Siellä näkyy tuttu Mandariini ja edellisen postauksen autokankaan paloja :)

Autokassi

Kävästiin siskon kanssa Eurokankaan tarjontaa katsomassa ja sieltä lähti mukaan melkoinen palanen ihanaa autokangasta! Verhoksi se ei kuitenkaan päätynyt, vaan kangaskassiksi :)

Se on niinku just mun näköstä kangasta! Jos olisin yhtään enää lapsenmielisempi niin kyllä saattaisi Vallilan mandariinitkin (joo-o!) vaihtua tällaisiksi ihanuuksiksi!

Perään esittelen vielä P*skiksen "voittoani". Arvontavoitoksi teippitarhasta valitsin itselleni 15€ lahjakortin jonka yli tämä meni kyllä reilusti saman verran, mutta tarjolla oli niin paljon kaikkea ihanaa! Lisäksi tuo iso sydän-teippi ystävänpäivän kaupanpäällinen :) Ui ihana <3

Mummo mummolle

Rakas mummoni täytti 8. päivä huimaavat 70 vuotta ja mielessä raksutti, että millähän sitä mummoa muistaisi. Loppujen lopuksi päädyin tähän, vaikka mietinkin, että meneekö se jo jouluna saajalleen :) Mutta onneksi jaksoin odottaa!

Tuli mummolle mummo! Ohje on jostain äidin parikymmentä (reilu!) vuotta vanhasta leluohjekirjasta, jossa oli ties minkälaisia ohjeita eri pehmoille ja nukeille ja vaatteille ja ja ja!  Tämä kulki nimellä "Äidin tyttö".

Ihokankaaksi valikoitui vanha tuttu flanelli (kaiketi?), joka ei välttämättä mikään paras materiaali ollut, mutta pehmoinen ja sitä löytyi juuri sopiva palanen äidin kangasvarastoista :) Paita, mamelukit ja alushame ovat vitivalkoista puuvillaa.

Essukangas on Tilda-kangasta Sinooperista. Kahden siskoni kanssa kankaita etsimme ja päädyimme yhdessä tähän. Eikä harmita yhtään! Just täydellinen :) Pitsit on ostettu myös Sinooperista ja ommeltu essun yläosaan käsin. Helmaan sen surruutin koneella.

Ja jos muistatte, niin täällä jo vihjailin jostain tulevasta projektista! Ja tämähän se oli :) Mummeli sai pienen revontulen harteilleen, juuri oikeassa koossa! Ja pituuttahan nukelle tuli loppujen lopuksi viitisenkymmentä senttiä :)

Tekeminen oli antoisaa ja vaikka sain ommella ja purkaa ja ommella ja purkaa taas aika sikamonta kertaa, niin kyllä se oli sen arvoista! Jopa pikkiriikkisten saumojen käsin ompelu.

Vallilan tyynyliinat

Vaikka neulominen ja virkkaus ja askartelu vievätkin sydämessäni enemmän tilaa kuin koneella ompelu, niin tulee aina välillä silti kyhättyä jotakin. Viimeisimmät innostukseni ovat Vallilan oranssi Mandariini-kangas ja siitä syntyneet aivan ihanat tyynyliinat, jotka saivat tulla Marimekon mansikka-kankaan tilalle.

50x50cm tyynyt koristavat huoneeni arkkua, joka kätkee sisäänsä ties millaisia salaisuuksia.

Tekeminen oli sinänsä varsin helppoa, leikkasin 51x51cm palaset siitä reilun metrin mittaisesta palasesta, jonka kehtasin ostaa. Ompelin kolmelta sivulta, heitin tyynyn sisään ja suljin viimeisen sivun (joka jää tyynyjen alle) ompelukoneella mahdollisimman reunasta. Helppoa kuin heinänteko (vaikka sitä ei nyt ihan hirveästi ole tullut harrastettua!).

Hyvät viikonloput!